Kuulo selkokielellä
Ne muutamat sanat, jotka täällä vilahtavat, selitettynä ilman ammattikieltä.
- Audiogrammi
- Se on eläimen kuulotodistus: käyrä, joka näyttää, kuinka hiljainen ääni saa kullakin korkeudella olla, jotta eläin juuri ja juuri kuulee sen. Mitä alempana viiva on, sitä tarkempi kuulo. Sama testi tehdään sinulle kuuloasemalla.
- Ultraääni
- Niin korkeita ääniä, ettei korvasi enää rekisteröi niitä: yli noin 20 000 Hz. Sinulle se on täydellistä hiljaisuutta, mutta koira, kissa tai lepakko kuulee ne mainiosti. Juuri siellä soi ”äänetön” koirapilli.
- Infraääni
- Niin matalia ääniä, ettei korvasi enää rekisteröi niitä: alle noin 20 Hz. Kuulemisen sijaan tuntisit värinän rinnassa, kuten kun raskas rekka ajaa ohi. Norsut ja kyyhkyt sen sijaan aistivat ne, jopa kilometrien päästä.
- Hertsi (Hz)
- Hertsit laskevat, montako kertaa sekunnissa ääni värähtää. Vähän värähdyksiä = matala (ukkosen jyrinä, noin 30 Hz). Paljon värähdyksiä = korkea (mikroaaltouunin piippaus, noin 3 000 Hz). Ja ”1 kHz” on vain lyhyt tapa sanoa 1 000 Hz. Sinä kuulet karkeasti 20 Hz:stä 20 000 Hz:iin.
- Kuulokynnys
- Se hiljaisin voimakkuus, jolla ääni lakkaa olemasta hiljaisuutta: juuri se piste, jossa eläin alkaa kuulla sen. Mitä alempana tuo piste on, sitä herkempi kuulo.
- Hiukkasten liike
- Sinun tärykalvosi nappaa äänen paineen, kuten purje nappaa tuulen. Monet kalat ja selkärangattomat tekevät toisin: ne aistivat veden tai ilman pikkuruisen edestakaisen liikkeen aallon kulkiessa ohi. Se on lähempänä äänen tuntemista kuin kuulemista.
- Taajuuskorjaus
- Bassojen, keskiäänien ja diskantin nostamista tai laskemista erikseen. Juuri sitä stereoiden basso- ja diskanttinupit tekevät, ja juuri sitä Animal Ears tekee äänellesi, jotta se kuulostaisi siltä, miltä kukin laji sen kuulee.